Menin koululiikuntaryhmäni kanssa rakennukseen, jossa ei ollut yhtikäs mitään. Tyhjä talo missä vain kokoonnuimme, ja poistuimme ratikkaan. Sanoin tulevani vain vähän matkaa ratikassa, sillä minulla oli pyörä mukana. Ratikka tulikin pian ja se meni vähän matkaa eteenpäin tehdäkseen käännöksen takaisin missä hyppäsin pois. Pyöräni oli keskellä metsää, mutta en halunnut mennä sillä vielä, vaan hyppäsin taas kerran samaan ratikkaan. Eräs poika tuli kysymään minulta meneekö ratikka eteenpäin vai taaksepäin, mutta juuri kun aioin sanoa pojalle että hän saisi luvan häipyä lähettyviltäni, ratikka lähti. Ei eteen eikä taaksepäin, vaan sivuttain mäkeä alas, mutta se kuitenkin nousi ylös, vieden kaikki luokkatoverini mennessään. Sanoin pojalle että saa luvan syyttää itseään kun ei mennyt ratikkaan, ja jätin hänet oman onnensa nojaan.
Lähdin taas kerran hakemaan pyörääni, mutta matkalla eksyin hotelliin. Siellä kyselin erinäisiä kysymyksiä ja niihin vastasi minulle hanakasti eräs kääpiö, joka tuntui omistavan hotellin. En saanut hänen vastauksista loppujen lopuksi selvää, joten hotellille kokoontunut ryhmä joutui kertomaan minulle, mitä sanottavaa hotellin omistajalla oli.
Jostain kumman syystä vuokrasin norsun syntymäpäiväkutsuilleni ja lähdin kiertämään kaupunkia siskoni kanssa. Kansalaiset olivat kauhuissaan norsusta, mutta minä ja siskoni vain naureskelimme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti