Kuin veitsellä leikaten

Hyvän ystäväni kanssa olimme siirtyneet opiskelemaan vaatteiden yhdistelyä kaukaiseen opistoon. Opinnot sujuivat hyvin, mutta ilmassa tunsi, kuinka minä ja ystäväni emme olleet tervetulleita muiden oppilaiden joukkoon.

Koulupäivä päättyi ja minä ja ystäväni jäimme koululle. Syystä sun toisesta häivyin hetkeksi pois paikalta, ja tullessani takaisin minua kohtasi epämiellyttävä ja ahdistava näky: vieras mies hukutti ystävääni lavuaarissa.

En paljoakaan aikaillut, vaan juoksin ystäväni luokse ja nostin hänet vedestä. Ruumis oli vielä lämmin, mutta en ollut varma muista elintoiminnoista. Ennen kuin pääsin hänen kuntoaan sen enempää tarkastelemaan, mies oli ottanut esiin vanhanaikaisen partaveitsen. Selkeästi hänellä oli mielessään leikata kurkku tai pari, ja hän lähestyikin minua ja käsissäni olevaa ystävääni uhkaavasti. Kun veitsi oli lyödä kohdettaan, laitoin käteni sen tielle. Nopeasti sormieni väliin tuli syvä haava, josta vuosi vuolaasti verta. En tosin kerrinnyt miettimään asiaa tai tuskastelemaan, olihan hyvän ystäväni henki kyseessä.

Mies luovutti ja ottikin taikakeinot käyttöön. Äänellän ja silmillään hän käski minun ja ystäväni pysyä paikallaan niin kuaan kunnes hän itse antaisi luvan. Jäimme siis rennon rauhallisina istumaan sohvalle. Mielessäni kuitenkin tahdoin liikkua ja lähteä, tai edes huutaa, mutten kyennyt. Onneksemme ohi kulki koulukaverini, joka sai keploteltua meidät kaikki ulos talosta.

Viimeinkin muitakin numeorita kuin alle 4

Olin ruotsin tunnilla, kun meille jaeltiin kokeita takaisin. Sain kokeesta 9- ja juoksin ympäri uokkaa huutaen, että pääsin läpi.
Ah, mitä onnea.

Kulta, mä laulan sulle laulun

Olin luokassa, kun taakseni istui Valopilkun kaveri. Hän alkoi puhumaan minulle joten käännyin ympäri. Jonkin aikaa puhuttua seuraavan tunnin asoista, joku käänsikin naamani takaisin liitutaulua päin, ja edessäni olivat kasvot, joiden omaistaja koetti niitä peitellä minun penaalillani. Hän otti jotain lattialta, ja nousi taas ylös ja näytti kasvonsa. Valopilkkuhan se oli, ja hän piti kädessään sähkökitaraa.
Hän alkoi laulamaan englanniksi, ja soittikin vielä säestykseksi.
Laulu oli tutun tuntuinen rokki kappale, joka keroti jostakin tytöstä. Enempää en sanoista kuullut, silä olin niin pakahtua onnesta.

Sitten perkele heräsin ja olin myöhästyä bussista.

Soita nyt vaa niitä rumpujas!

Olin katsomassa konserttiä, jossa laulajana oli minun ikäiseni mustahiuksinen ja goottimaisesti pukeutunut tyttö. Muut bändin jäsenet olivat muutamaa vuotta vanhempia komeita poikia, varmaankin suurin syyni, miksi olin konserttia katsomassa.
Tapahtui kuitenkin outoja, sillä tyttö laitettiinkin niin kutsuttihin rumpuhin (esine, jota piti hakata ja esine jolla sitä hakattiin. Hullukaan ei ota selvää.).
Itse huomasinkin ottaneen tytön roolin ja siellä hakkasin rumpuja musiikin tahtiin, rikkoen siis koko rummun ideaa. Vieressä minua katsoi itse Ozzy Osbourne.

Viimeinen kerta kun menen nukkumaan katsottoani huonoa elokuvaa, juonut liian vähän teetä ja aloittanut taas teatterin. Oli oikein kiva herätä.

Älkää viekö mun videopelejä!

Olin modernin kaltaisessa koulussa, jossa minulla oli oma huone. Säilytin siellä kaikkia videopelejäni nätissä rivissä. Kun poistuin tunnille, valitettavasti unohdin lukita oven.

Sattumalta pienempi koululaisryhmä oli vierailemassa, ja eksyivätpä minun huoneeseeni Kun palasin vatsaan käveli paljon lapsia videopelien kanssa. Kun menin huoneeseeni tajusin että pelit olivat kaikki minun. Juoksin itkien ulos ja aloin kaappaamaan ohikulkevilta lapsilta takaisin videopelejä. En kuitenkaan millään saanut kasaan kaikkia, joten menin valittamaan rehtorille (sama rehtori valveillakin ollessa)ja käskin hänen kuuluttaa, että pelit on palautettava. Menin ulos ja tipuinkin yllättäen alas.

Minut osti vastaan jokin lankun tapainen ja kun katsoin alas näin vain pimeää. Parhaani mukaan ryömin tukevammalle alustalle, missä vastassa oli vanha tietotekniikan opettajani, joka pakotti minut pelaamaan Crash Bandicoottia.

Ja sitten heräsin.

Myrsky nousee

Olin huoneessani kun tornado iski kotiimme. Se repi edessäni olevia seiniä ja olin kauhuissani.
Äitini tuli selkäni taakse ja kertoi että meidän pitää vetäytyä saunaan. Näin yhden kissoistamme ja kysyin otetaanko ne mukaan, kun äitini vain tokaisi, että kyllä ne pärjäävät.
Haikeasti jätin kissamme ulos ja menimme saunaan, tai tarkemmin suihkutiloihin, jossa oli patjoja, peittoja tyynyjä, luettavaa ja tietenkin loput perheenjäsenet. Jostain kumman syystä huoneessa oli hyvin pimeää.

Siellä me sitten perheen kanssa jännitimme tornadoa, kunnes heräsin.

Kissamuori.

Talutin vanhan naisen kissoja jonkin aikaa pihalla, ja toin ne takaisin emännän luokse sisälle. Emäntä oli vanha muori, todellinen noita akka, jonka silmät olivat turhan suuret.
Huone pimeni hetkeksi ja jossakin välähti, että näin väläyksen tuolin nojapuista.
Nainen laittoi kätensä nojatuolille ja kutsui minut lähemmäksi. Halusin kuulla mitä muorilla oli sanottavaa, joten astelin lähemmäksi.

Nainen nosti kätensä ja näytti karmeat naarmut nojapuissa. Ne näyttivät siltä kuin ne olisi tehnyt jättimäinen kissa. Nainen hymyili kierosti ja kysyi, ymmärsinkö minä mitä nämä naarmut tarkoittivat. Taustalla alkoi soida kauhumusiikkia, peitin suuni käsillä ja aloin kirkumaan.

Nainen tuijotti minua sekopäisesti ja aloin juoksemaan täysillä kohti ovea. Jalkani olivat tosin kankeat ja painavat, joten en päässyt juoksemaan lujaa. Naisen katse seurasi jokaista liikettäni.

Hengästyneenä avasin oven ja juoksin ulos.

Omituisin ja omalaatuisin painajainen vähään aikaan.